Voima on kautta aikojen tarkoittanut kyvykkyyttä ja tilanne ei ole muuttunut nykypäivään mennessä, vaikka fyysisesti vaativien ammattien lukumäärä on jatkuvasti harvenemaan päin. Hyvä yleisvoimataso palvelee päivittäisissä arjen askareissa jo nuoresta iästä lähtien ja sen merkitys vain korostuu vuosien karttuessa.

Voimaharjoittelu tarjoaa erinomaisen alustan perusliikemalleihin pohjaavan hyvän liikkeen opetteluun. Kenties tärkeimpänä perusliikemallina esiin voidaan nostaa lantion ojennusta ja koukistusta käyttävä lannesarana, johon esimerkiksi kaikki nosto- ja hyppyliikkeet perustuvat. Oikein tehtynä se on ihmiskehon voimakkain liikemalli, jolla voidaan nostaa esimerkiksi huomattavia kuormia ja ennen kaikkea turvallisesti. Sama taito palvelee myös salin ulkopuolella kirjaimellisesti joka päivä. Hyvin tehty nosto, oli kohteena sitten levytanko tai kirjahylly, tapahtuu takaketjun lihaksistolla samalla, kun keskivartalo toimii vahvana ja vuodottomana voimansiirtona. Lannesaranan ja muiden perusliikemallien taitaminen ovat tärkeässä osassa laadukkaalle ja siten myös turvalliselle liikkeelle. Näitä taitoja harjoitetaan harvoin saliympäristön ulkopuolella.

Puristusvoimaa käytetään yhtenä yleisvoimatason mittarina syystä, että sen mittaaminen on helppoa, edullista ja mitattavalta henkilöltä edellytettävät taitovaatimukset ovat käytännössä olemattomat. Korrelaatio yleisvoimatason kanssa on lisäksi vahva; jos otevoima on riittävä pitämään raskaastakin kuormasta kiinni, sen pystyy todennäköisesti myös nostamaan. Puristusvoiman on havaittu korreloivan toimintakyvyn kanssa ja myös ennustavan sitä jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Hyvä toimintakyky on puolestaan yhteydessä pidempään elinikäodotteeseen.

Voimaharjoittelu kehittää ja ylläpitää lihasmassan määrää, joka hyvän yleisen voimatason kanssa ehkäisee hauraus-raihnausoireyhtymää (engl. frailty) ikääntyvillä. Oireyhtymällä tarkoitetaan yleisen terveydentilan heikkenemistä, jota ei voida liittää suoraan mihinkään diagnosoituun sairauteen. Liikunta ja voimaharjoittelu löytyvätkin oireyhtymän lääkkeettömien hoitojen listalta iästä riippumatta, mutta luonnollisesti ikään sovellettuna. Voimatason ja lihasmassan määrän ohella, hyvällä voimaharjoittelulla on mahdollista kehittää myös tasapainoa ja koordinaatiota, jotka ovat kaikki oleellisia osia jo monesti mainitussa toimintakyvyssä. Nuoruudenlääkettä ei ole keksitty lukuisista yrityksistä huolimatta, mutta voimaharjoittelu on yksi osa reseptiä, sillä sen rooli on suuri toimintakyvyn säilyttämisessä ja tältä osin nuorena pysymisessä.

Voimaharjoittelulla on mahdollista kehittää tai vähintään ylläpitää luuntiheyttä (engl. bone mineral density, BMD) ja mineraalipitoisuutta (engl. bone mineral content, BMC). Luuliikunta, eli luustoa vahvista liikkuminen edellyttää luustoon pitkittäis-, poikittais- ja kiertosuunnassa kohdistuvia suuria voimia. Voimaharjoittelu on harjoitusmuoto, jossa tällaisia voimia ilmenee hallitussa ympäristössä ja vieläpä niin, että kuormitusta voidaan nostaa progressiivisesti. Vaikka voimaharjoittelun luustoon liittyvistä hyödyistä puhutaan usein vain ikääntyvien kohdalla, hyödyt ovat vähintään yhtä merkittävät myös nuorilla, sillä luustoa on mahdollista vahvistaa kasvuiässä tavoin, mikä ei ole välttämättä myöhemmällä iällä mahdollista. Nuorena rakennettu vahva luusto palvelee mahdollisesti koko eliniän.

Sydämen ja verenkiertoelimistön terveys yhdistetään usein pääasiassa tai yksinomaan kestävyysharjoitteluun. Voimaharjoittelulla on kuitenkin osansa myös tällä puolen ja sillä onkin saatu yhtä hyviä tuloksia esimerkiksi korkean verenpaineen hoidossa kuin kestävyysharjoittelulla. Tuoreen kymmenen vuotta kestäneen seurantatutkimuksen mukaan suorituskyvyllä etunojapunnerruksissa oli vahva negatiivinen korrelaatio sydän- ja verisuonitaudin ilmenemisen kanssa. Tutkimukseen osallistuneet miehet, jotka pystyivät vähintään 40 punnerrusta, olivat huomattavasti pienemmässä riskissä sairastua seurantajakson aikana kuin ne, joilla tulos oli alle 10 toistoa. Listattujen hyödyllisten vaikutusten ja korrelaatioiden ohella, voimaharjoittelulla on havaittu hyödyllisiä vaikutuksia veren kolesteroli- ja triglyseridiarvoihin sekä insuliiniherkkyyteen, jotka ovat kaikki yleisiä aineenvaihdunnan terveyden markkereita.

Vaikka voimaharjoittelun suorituskykyä edistävät hyödyt unohdettaisiin ja pelkät terveyshyödyt pystyttäisiin pakkaamaan pillerimuotoon, se olisi tehty jo pitkän aikaa sitten ja myyjän suurin ongelma olisi todennäköisesti kysyntään vastaaminen.

Jukka Mäennenä on Tampereelta kotoisin oleva voimavalmentaja. Valmennustyön lisäksi hän toimii yhtenä pääkouluttajana liikunta-alan ammattilaisten koulutusta tarjoavassa PT-Akatemiassa. Jukan kirjoituksia voi lukea hänen omalta blogi- ja valmennusivustoltaan osoitteessa super-sets.com. Lisäksi hän on tehnyt vieraskirjoituksia Lihastohtorin sivuille ja pitää reilun 30. episodin mittaan ehtinyttä podcastia. Instagramista Jukan löytää käyttäjänimellä @jukka4130. Akateemiselta koulutukseltaan Jukka on konetekniikan DI.